Nyt on juhlat juhlittu, ja voi heittää tän meikkiperseilyn hiiteen joksiki aikaa.
Kovin monissa valmistujaisissa en vieraillut- lähinnä serkun sekä poikakaverin, jotka oli sopivasti eri päivänä kuin omat kekkerit. Nyt onki tullu syötyä ihan tarpeeksi, tuntuu että kaikki pullat ja kakut tursuaa korvista ulos...
Siellä se kävelee hakeen lakkinsa.
Rahaaki tuli tienattua kiitettävästi. Valmistujaisia pitäis olla useemmin, muutenki tuli paljon astoita ja muuta härpäkettä taloon, vois jossain vaiheessa vähän kuviakin lisäillä. Alla näkyvän kellon sain myös, oon haaveillukki tommosesta Jetsetin rannekellosta. Meinaan kyllä kokoajan tsekkailla aikaa kännykästä, kun unohan aina että tuo kiilluu ranteessa!
Eilis-ilta oliki pyhitetty bilettämiselle. Kaapattiin Minna mukaamme, ja kolmistaan (minä, poikkis, serkku!) suunnattiin Lumijoelle alotteleen ja siirryttiin Limingan Hannu Krankkaan. Voi kuulostaa hieman laimeelta, mut ei se sitä kyllä ollu! Paikassa tapas liudan vanhoja luokkakavereita, tunnelma oli tiivis ja ilonen. Lopussa turhanki tiivis ja porukka tuntu olevan niin huppelissa, että lähettiin joskus ennen kolmea takseilla kotia päin.
Ei huvittanu yhtään lähtä Ouluun jonotteleen baariin, ja kuulinki kaverilta että turhaan me oltas sinne menty... Eipä siin, hyvä meno meillä oli, vähä erilaisella porukalla mitä yleensä!
Ei varmaan tarvi sanoa, että kamera vaihtu tässä vaiheessa porukoiden vanhaan pikku pokkariin... Ei tää kuvamateriaali hääviä oo, höpöjä ilmeitä, ylivalotusta ja tärähtäneitä kuvia. :D
Voi kun hehkeetä... Alkuillan pänötystä, meikailua ja tukan laittoa. Tosin poikkis jätti noi touhut väliin, luomiväri ei sopiskaan sille.
Yritin jossain vaiheessa ottaa todistusaineistoa mun rikkinäisistä sukkiksista, ja tottakai valitsin jalkoihin just sillon noi varpaista auki olevat ballerinat!
Ei oo kyl koskaan ollu näin komeet kuvatukset postauksessa... Mut joo, tanssittiin ja porisutettiin tuttuja, teinipeileiltiin Minnan kanssa ja isoveli ja Veerakin tuli bongattua, joiden kans hengailtiin aika paljon loppuillasta. Omalla kohdalla meno oli aika tuttavallista, miltei jokanen pärstä oli tuttu. En sitte tiedä onko tää hyvä vai huono asia..
Pieni paikka ei niinkään hetkauttanu, oltiinhan me Minnan kanssa Levilläkin Vanhassa Hullussa Porossa. Se jos mikä oli surkee mesta, musiikkikin oli jotain vanhemman väen suosimaa. Krankassa omat toiveet oli helppoo saada kuuluville, ja siellä soiki lähinnä hittejä mikä passas mulle! Mun mielestä meidän pitäs useammin vaihtaa paikkakuntaa ja baaria ja tsekkailla mitä muualla tapahtuu. Niin virkistävää ja erilaista ja varmasti jää ilta mieleen. :)
Loppujen lopuksi oli oikein hauska meno. En panis pahitteeks revanssia!
